Liikenneturva on Suomessa toimiva julkisoikeudellinen keskusjärjestö, joka aloitti toimintansa Liikenneturvakomiteana jo vuonna 1929. Alusta asti Liikenneturvan tavoitteena on nimensä mukaisesti ollut suomalaisen liikenneturvallisuuden parantaminen, liikenneonnettomuuksien ehkäisy ja onnettomuuksista aiheutuvien haittojen vähentäminen. 60-luvulta lähtien Liikenneturva on pysynyt suomalaisten tietoisuudessa erilaisia valistuskampanjoita toteuttamalla. Kampanjoiden tarkoituksena on tavallisesti ollut lisätä suuren yleisön tietoisuutta liikenneturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja yksilön vastuusta liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Liikenneturvan toiminta ei tietenkään ole pelkkiä valistuskampanjoita. Liikenneturva tuottaa myös tutkimusta liikenteen riskeistä ja tiellä liikkujien asenteista. Lisäksi se kouluttaa niin kansalaisia kuin ammattikuljettajia liikenneturvallisuudesta, ja tekee paljon yhteistyötä eri kuntien ja järjestöjen kanssa. Mutta miksi käyttää niin paljon resursseja yksilövalistuskampanjoihin? Vaikka liikennesuunnittelu ja lainsäädäntö ovat tärkeimpiä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, voidaan yksilöiden asenteisiin vaikuttamalla saada nopeaa parannusta liikennekäyttäytymiseen. Valistus siis kannattaa!
Musta vyö -turvavyökampanja
Musta vyö -kampanja muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on käyttää liikennevälineessä turvavyötä aina sellaisen ollessa tarjolla. Turvavyötä ei siis tule käyttää pelkästään henkilöautossa, vaan myös esimerkiksi taksissa ja minibussissa. Erityisesti turvavyön käyttämisen tärkeyttä korostettiin pitkän matkan linja-autossa, koska juuri siellä matkustajat herkästi jättävät vyön kiinnittämättä. Henkilöautojen matkustajat puolestaan saattavat unohtaa turvavyön kiinnittämisen lyhyiden ajomatkojen ajaksi, joten valistuskampanjaa tarvittiin.
Turvavyökampanja oli suunnattu etenkin nuorille suomalaisille. Modernisti kampanjan pääviestin – turvavyön käytön tärkeyden – mukaisen lyhytelokuvan tuottaminen annettiin kilpailun kautta YouTube-kollektiivi Biisonimafian tehtäväksi. Kansalaiset – suurin osa teini-ikäisiä – saivat äänestää suosikkiaan videon tekijöiksi. Henkilöautoon sijoittuvan lyhytelokuvan lisäksi kampanjaan kuului nettitesti oman turvavyön väristä ja nykynuorten makuun tehtyjä animaatiovideoita, jotka myös teroittivat vyön kiinnittämisen hyötyjä. Kampanjan nettisivuilla pystyi myös kokeilemaan leikkimielisiä repliikkejä, joilla matkustajia sai kiinnittämään turvavyöt.
Pidä pääsi -kypäräkampanja
Kypärä on halpa henkivakuutus, kuuluu vanha klisee. Liikenneturvan asennetutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa 15-20 -vuotiaista piti pyöräilykypärän käyttöä tärkeänä. Tämä tarkoittaa vastaavasti sitä, että yksi kolmasosa todennäköisesti laiminlyö kypärän käytön. Siksi Liikenneturva käynnisti nuorille suunnatun Pidä pääsi -kampanjan, jossa teroitettiin pyöräilykypärän käytön tärkeyttä. Koska kypärän käyttö tutkitusti saattaa estää jopa kuoleman pyöräilijän lyödessä päänsä, haluttiin kampanjan avulla lisätä nuorten kypärän käyttöä.
Pidä pääsi- kampanjan keskiössä oli meemigeneraattori, jonka luomia lausahduksia saattoi jakaa sosiaalisessa mediassa. Esimerkkisanailut olivat jälleen nuorison mieleen, kuten: “Snäppääminen ilman filtteriä on kuin ajaisi pyörällä ilman kypärää.” Kypärän käytön tärkeyden esittelyyn otettiin jälleen mukaan tubettajat, jotka käyttivät Liikenneturvan kampanjaa kaupallisena yhteistyökumppanina omissa videoissaan. Kampanjaviesti meni näin tubettajien seuraajille luontevasti ja uskottavasti tavalla, jota olisi ollut vaikea tekemällä tehdä.
#rohkee-kampanja
”Oo sä se #rohkee, joka ei päästä kaveria kännissä rattiin”, kuului Liikenneturvan #rohkee-kampanjan ydinviesti. Tarkoituksena oli muistuttaa nuoria rattijuopumuksen haitoista. Liikenneturva on kampanjoinut päihtyneenä ajamista vastaan jo vuosikymmeniä, sillä Suomessa käytetään paljon alkoholia ja valitettavan usein on myös hypätty rattiin päihteen vaikutuksen alaisena. #rohkee-kampanjan viesti oli poikkeuksellinen muistuttaessaan kuinka myös huumeiden tai tajuntaan vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena ei tule ajaa.
#rohkee oli ainutlaatuinen valistuskampanja myös siksi, että se kannusti puuttumaan toisten ihmisten päihtyneeseen autoiluun. Humalassa tai pilvessä henkilön oma arviointikyky saattaa pettää, ja silloin toisten seurueen jäsenten tulee estää mahdollinen onnettomuus. Kampanja käsitteli ryhmäpaineen käsittelyä ja pyrki voimauttamaan nuoria: on nimenomaan rohkeutta estää rattijuoppous, ei se että istuu humalaisen kyytiin. Kampanja koostui mainosvideosta ja jaettavien somekuvien pohjista.
Kun ajat, aja -kampanja
Vuonna 2014 alkanut kampanja puuttui nykymaailman vitsaukseen – älypuhelimen käyttöön liikenteessä. Finnkinon elokuvateattereissa, YouTube-mainoksissa ja televisiokanavien mainoskatkoilla esitettiin lyhytelokuvaa, jossa niin jalankulkijan kuin henkilöautoilijan tarkkaavaisuus kärsii puhelimen käytön seurauksena. Kampanja muistutti siitä, kuinka kohtalokas muutos liikenteessä voi jäädä huomaamatta, jos on uppoutunut älypuhelimeensa. Kampanja ei kritisoinut älylaitteiden käyttöä itsessään – se vain kehotti pitämään mielessä, missä tilanteissa kännykkää ei saisi räplätä.
#heijastansinua -kampanja
#heijastansinua -kampanja ajoittui useana vuotena syksyyn, sillä maailman heijastinpäivää vietetään 1.10. Suomen pimeinä talviaikoina heijastin voi pelastaa jalankulkijan hengen, kun ajoneuvon kuljettaja havaitsee hänet riittävän aikaisin. Kampanjassa pystyy lähettämään terveisiä rakkaalle ihmiselle, jotta hän muistaisi käyttää heijastinta. Erilaisia heijastintapahtumia järjestetään ympäri Suomen. Kampanja on tuottanut myös infografiikkaa siitä, miksi heijastinta tulisi käyttää, koskien esimerkiksi heijastimen vaikutusta näkyvyyteen.
Pidetään #mopomopona
Mopokampanja tarttui viritettyjen mopojen riskeihin. Tutkimusten mukaan teini-ikäisten joka kolmas mopo oli viritetty, ja usein myös vanhemmat tiesivät asiasta. Liian kovaa ajava mopo voi aiheuttaa kohtalokkaan onnettomuuden, jossa kuljettajan lisäksi saattavat kärsiä viattomat sivulliset. Liikenneturva kävikin taistoon kohderyhmänään sekä nuoret että heidän vanhempansa: mopoja ei tulisi virittää. Kampanja koostui videoista, joiden avulla jaettiin olennaista tietoa viritetyistä mopoista.
Sinä teet suojatien -kampanja
Suomessa on sattunut vielä 2010-luvulla traagisia jalankulkijoiden yliajoja suojateillä, joten Liikenneturva tarttui toimeen. Vuodesta 2014 pyörinyt Sinä teet suojatien -kampanja kertoo autoilijoille, kuinka suojatie tulisi huomioida. Kolmessa eri kampanjavideossa mies, nainen ja lapsi kertovat kussakin saman viestin: autoilija voi vaikuttaa siihen, onko suojatie kadun tai ajoväylän turvallisin vai turvattomin paikka. Kampanjassa pystyi myös julistekoneella tekemään aiheesta omia julisteita.