Site Loader

Tieliikenne tarkoittaa yksinkertaisesti teitä pitkin kuljettuja matkoja, joissa kuljetetaan ihmisiä tai tavaroita. Tieliikenne koostuu ajoneuvoilla tehtävistä matkoista. Kuorma-auton kuljetusmatka ja reittibussi ovat siis osa tieliikennettä, mutta jalankulku, pyöräily ja vaikkapa tavarajuna eivät. Sen sijaan raitiovaunu ja kiskobussi lasketaan mukaan tieliikenteeseen, sillä ne ajavat teillä. Suomalaisessa tieliikenteessä ei Väyläviraston mukaan ole tapahtunut suuria muutoksia sitten vuoden 2012.

Tieliikennemäärät Suomessa

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tutkii suomalaisten vuosittaista liikkumista noin kuuden vuoden välein. Vuonna 2016 Suomessa teillä, kaduilla ja yksityisteillä taitettiin henkilöliikenteen matkoja 68,4 miljardin kilometrin edestä. Tavaraliikenteessä kuorma-autot matkasivat yhteensä 20,3 miljardia kilometriä vuonna 2017, mikä on melkoinen määrä ajoa Suomen teillä. Sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta tieliikenne pesee kirkkaasti julkiset liikennevälineet ja raideliikenteen – vielä 2010-luvullakin.

Suomen tieverkosto

Tieliikenne kulkee, nimensä mukaisesti, teillä. Suomen tieverkoston pääväylät ovat virallistettu vasta vuonna 2018. Tällöin Traficomin (Liikenne- ja viestintäministeriö) asetuksessa määriteltiin maamme tärkeimmät tiet. Samasta asetuksesta löytyvät myös rautateiden pääväylät. Asetus määrittelee, että pääväylät yhdistävät merkittäviä asutuskeskuksia ja solmukohtia sekä Suomessa että Suomen ja muun maailman välillä. Lisäksi maanteiden pääväylillä tulee kulkea henkilöautoja yli 6 000 ja tavaraliikennettä yli 600 autoa vuorokaudessa.

Maanteiden pääväylän tulee olla merkittävä kulkuväylä. Sen tulee palvella riittävän suurissa määrin sekä työmatkalaisia että tavaraliikennettä ja yrityksiä. Pääväylät ovat siis painottuneet sinne, missä ihmisiä ja hyödykkeitä myös liikkuu: Kuopion korkeudelta etelään ja etenkin entiseen Etelä-Suomen lääniin. Pääväylien merkitys on siinä, että liikennesuunnittelussa niiden kunnossapito ja kehittäminen tullaan tulevaisuudessa priorisoimaan. Tämän on tarkoitus keskittää liikennejärjestelmän kehittämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Tieliikenteen varhaishistoria Suomessa

Esihistorialliselta ajalta asti on ollut polkuja ja leveämpiäkin teitä, ja hevoskärryjen yleistyminen vahvisti tarvetta vakiintuneille maareiteille. Niitä pitkin keskeisten asutuskeskusten välillä pääsi liikkumaan, mutta matkanteko oli vuosisatoja tuskallisen hidasta. Suomessa ei perinteisesti pitkiä kansainvaelluksia harrastettu, lähinnä isolla kirkolla käytiin välillä. Määrätietoinen tiestön kehittäminen alkoi maassamme vasta 1800-luvun puolella, vaikka Kustaa Vaasan sihteeri 1500-luvulla tärkeimmät Suomen tiet muistiin kirjasikin.

Autoilun historia pääsi Suomessa alkuun vuonna 1900, jolloin Suomeen tuotiin ensimmäiset autot. Ensimmäinen ajokortti myönnettiin vuonna 1907, jolloin perustettiin myös ajoneuvorekisteri. Alkuun oli vain yhdenlaisia ajokortteja, ja sen saamiseksi oli huomattavasti kovemmat vaatimukset kuin nykyään. Paitsi 18 vuoden ikää ja hyvää mainetta, automobiili piti myös tuntea läpikotaisin. Autot yleistyivät nopeasti. Autojen tuonti oli luvanvaraista ja säännösteltyä aina vuoteen 1962, jolloin autokauppa vapautui.

Henkilöautoliikenne

Suomen tieliikenteen kehitykseen on vaikuttanut maan harva asutus, melko pitkät välimatkat ja vuodenaikojen mukaan vaihteleva ilmasto. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa oli rekisterissä kaikkiaan 3 494 836 henkilöautoa. Näistä liikennekäytössä kuitenkin vain 2 720 663. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen ikä on keskimäärin 12,1 vuotta. Suosituin autonmerkki on Toyota Corolla. Toisena tulee Volkswagen Golf ja kolmannella sijalla komeilee taas Toyota Avensis.

Vaikka perinteisillä polttomoottoreilla käyviä autoja on Suomessa edelleen eniten, myös vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien ajoneuvojen määrä on hienoisessa kasvussa. Näiden käyttövoimana toimivat sähkö, vety ja kaasu. Näillä on korvattu bensiini ja diesel joko kokonaan tai osittain, kuten esimerkiksi ladattavien hybrideissä ja korkeaseosetanoli- eli flexfuel-moottoreissa. Vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien autojen osuus vuonna 2017 oli 2,9 prosenttia, kun vuonna 2018 oltiin jo 5,7 prosentissa.

Raskas liikenne

Raskas liikenne on muuttunut nimensä veroiseksi oikeastaan vasta 2000-luvulla, jolloin ajoneuvojen kokonaispainot ovat huomattavasti nousseet. Kuorma-autot yleistyivät nopeasti, ja vuoteen 1959 tultaessa maassa oli 46 000 kuorma-autoa. Vuonna 1923 kuorma-auton kokonaispaino sai olla 7 tonnia, kun nykyään suurin sallittu kokonaispaino on 60 tonnia ja suurin mahdollinen pituus 25,5 metriä. Vuoden 2017 lopussa liikennekäytössä oli 95 948 kuorma-autoa, ja niiden perävaunuja noin 50 000.

Linja-autoliikenne jaetaan paikallis-, tilaus- sekä kaukoliikenteeseen. Linja-autot puolestaan jaetaan kahteen ryhmään. Pienlinja-auto M3 on massaltaan 2 610 – 5 000 kiloa, linja-auto M2 puolestaan yli 5 000 kilon painoinen. Vuoden 2017 lopussa linja-autoja oli liikennekäytössä 12 623. Vaikka ensimmäinen linja-auto aloitti työt jo vuonna 1905, linja-autoliikenne laajeni Suomessa vasta 1920-luvulla. Raskaan liikenteen suurin sallittu nopeus on 80 km/h, linja-autoilla tiettyjen ehtojen täyttyessä 100 km/h.

Yhteenveto

Suomessa tieliikenne on kasvanut tasaisesti koko viime vuosisadan ja edelleen 2000-luvulla. Kun viime vuosisadan alussa joukkoliikenne näytteli suurta osaa tieliikenteestä, sotien jälkeen vauhtiin päässyt autoistuminen ja varsinkin vuonna 1962 vapautunut autokauppa oli todellinen piristysruiske henkilöautoliikenteelle. Edes 1970-luvun öljykriisi ei pystynyt pysäyttämään kehitystä. Vasta 2000-luvun kaupungistuminen on hillinnyt autoistumista, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla tämä on selvästi nähtävissä tilastoissa esimerkiksi ajokorttien hankinnasta.

Raskas liikenne on muuttanut muotoaan vuosisadan mittaan useita kertoja. Linja-autoilun päästyä vauhtiin 1920-luvulla sotavuodet katkaisivat kehityksen kokonaan. Sotien jälkeen postilinja-autoilla oli mahdollista päästä lähes mille paikkakunnalle tahansa Suomessa, kun nykyään syrjäseuduille on mahdotonta päästä julkisella kulkuvälineellä. Tavaraliikenne on moninkertaistunut paitsi kulkuneuvojen määrässä laskien, myös niiden kantavuudessa, eli tieliikenteessä kuljetettavan tavaran määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Löydät lisää kiintoisaa luettavaa suomalaisesta tieliikenteestä sivustomme muista artikkeleista.

adminy

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Suomi ja tieliikenne

Liikenneturvallisuus

Miten ehkäistä onnettomuudet?

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytymisen parantaminen

Liikenneturvan kampanjat